Yhteistyössä Silja Line & 40+ blogit
Olin yksi onnekkaista, jotka pääsivät vähän erilaiselle elämysmatkalle, nimittäin viemään Tallink Siljan Baltic Princessin telakkalle Puolaan. Matkaan lähdettiin heti torstaiaamusta klo 5 tuntumassa, jotta ehdittiin ajoissa Turun satamaan, josta laivan oli tarkoitus lähteä klo 8 kohti Gdanskin telakkaa. Kymmenen vuotiaalle Baltic Princessille on tarkoitus tehdä telakalla vähän uudistuksia ja samalla vaihdetaan laivan vaihdelaatikot uuden merkkiksi sekä tehdään mittava 10-vuotis katsastus. Baltic Princess palaa takaisin liikenteeseen kuuden viikon telakkajakson jälkeen 22.2.
Ne ketkä seuraavat instagramissa Kristallinhohtoa, niin pääsivätkin jo tähän reissuun mukaan ihan livenä insta storyn kautta, mutta tässä vielä teillekin kooste, joilta jäi nuo instan storyt näkemättä.
Matka aika Puolaan saakka oli 22 h ja merimaileja kertyi yhteensä 431 eli 798 kilometriä. Itse en ole tullut edes ajatelleeksi, että kuinka lähellä tuo Puola tosiaan on ja en ole siellä edes koskaan aiemmin käynyt, joten mielenkiinnolla odotinkin Gdaskin vierailua. Matkaan tosiaan lähdettiin Turusta heti toristaiaamuna ja saavuimme Puolan puolelle perjantaiaamulla. Laivaan oli lastattu meidän muutaman bloggaajan lisäksi myös alihankkijoiden henkilökuntaa sekä tietysti laivan omaa henkilökuntaa eli meitä lähti laivan mukana matkaan noin 300 henkilöä. Mukaan lähti tietysti myös iso kasa ruokaa, jotta tuo 300 henkilöä saadaan ruokittua kuuden viikon telakoinnin aikana, vaikka täytyyhän tietysti muonavarastoa täydentää myös Puolassakin. Matkassa oli Suomesta lähtiessä mm. 13.000 kananmunaa, 1.000 kg kanaa ja sama mokoma muuta lihaa, 5.000 sämpylää, 400 pullapitkoa ja kahvia riittää 200.000 kuppiin asti. Eipä sitä itse osaa edes kuvitella, että mikä ruokamäärä noille raavaille isoille työmiehille kuluu telakoinnin aikana.
Vaikka laivalla ei ollut mitkään kaupat tai ravintolat auki, Grill Housin messiruokailua lukuunottamatta, niin meillä oli laivalla erittäin paljon ohjelmaa ja nähtävää. Harvoin sitä saa mennä tutustumaan komentosillalle, vierailemaan kapteenin hytissä tai käymään miehistön tiloissa saatikka konevalvomossa tai itse konehuoneessa. Kaikkea sellaista tuli nähtyä ja kuultua, jota normaalilla risteilyllä edes tule ajatelleeksi ja mitä kaikkea suuri risteilylaiva tarvitsee toimiaakseen ja miten huimat polttoaineen varastot sillä täytyy olla, puhumattakaan siitä kuinka paljon sitä kuluu matkan varrella. Ensi risteilyllä matkan tekoa tulee kyllä taatusti mietittyä ihan eri kantilta.
Tässä laivan kapteeni esittelee meille loppumatkan osuutta, joka tehdään luotsin kera. Aika kapealta uomalta tuo kieltämättä näyttää, että päästään telakalle asti.
Laivamatkalla oli tarjolla ns. "telakkaruokaa" ja sanotaanko, että eipä ole pitkään aikaan, jollei nyt joulumässäilyjä lasketa, niin tullut syötyä niin paljon mitä tuolla tuli syötyä. Miehistön ruokailu tapahtui Grill Housessa ja laivan kokit olivat loihtineet kyllä erittäin maittavia ruokia ja tietysti kun muonavarastoja oli tarkoitus tyhjentää parhaan mukaan, niin tarjolla oli aina erilaisia ylläreitä ja mm. mätiä ja katkarapuja oli tarjolla jatkuvasti, ihanista jälkkäreistä puhumattakaan.
Kaikki paikat oli tietysti suojattu lattiaa ja tuoleja myöden, etteivät likaannu remontin myötä. Tuo lattian suojana oleva muovi narskui kivasti kenkien alla ja jätesäkkeihin tuolien päälläkin tottui nopeasti eikä niihin vähän ajan päästä edes kiinnittänyt huomiota.
Baltic Princessin suosittu buffetravintola kokee myös uudistuksen ja työmiehet olivatkin jo heti täydessä työn touhussa, kun irtaannuttiin laiturista. Buffet muuttuu Grande Buffet -ravintolaksi, joka on tuttu Silja Linen muilta laivoilta.
Fashion Street kaupan mallinuket ovat päässeet vähäksi aikaa lepuuttamaan jalkojaan ja olivat kääriytyneet näihin oransseihin muovikääreisiin. Joku siveellisyys sentään, ettei ihan nakuna tarvinnut olla kaikkien katseiden alla.
Lasten pallomeressä oli jäljellä enää vain parisen palloa. Uusi uljas lasten leikkihuone Silja Land aukeaa vanhan matkatavarasäilyksen tiloihin ja Fashion Street kauppa laajenee tähän lasten leikkihuoneen tiloihin. Täytyy kyllä nostaa hattua näiden työmiesten nopeudelle. Eipä siitä kulunut paljonkaan aikaa, kun kuljettiin tämän leikkipaikan ohi ja seuraavalla kerralla olikin enää vain rippeet jäljellä.
Näihin tiloihin aukeaa ihka uusi ja uljas lasten maailma. Onpa mielenkiintoista sitten nähdä, että minkälainen tästä tilasta tulee.
Sitten päästäänkin itse komentosillan tunnelmiin ja itse laivan kapteenin Andre Brinkin tapaamiseen. Lähtiessämme Turusta vallitsi aikamoinen sumu ja eteenpäin ei nähnyt juuri mitään, joten sumuotorvi soikin aina 2 minuutin välein. Avoimille vesille päästessämme sumu olikin sitten tipotiessään ja saatiin nauttia ihanasta merimaisemasta.
Tänne autokannen alla sijaitsevaan konevalvomoon pääsee aika harva, joten olikin mielenkiintoista käydä täällä tutkailemassa näitä nippeleitä ja nappuloita ja tästä jatkettiin sitten vielä matkaa alaspäin ihan konehuoneeseen asti. Siis sinne jokapojan unelmapaikkaan, jossa näkee miten isot koneet jyskyttää.
Sitten päästäänkin tänne vaikuttavimpaan paikkaan, nimittäin konehuoneeseen, jossa sijaitsevat myös siniset vaihdelaatikot, jotka vaihdetaan telakoinnin aikana kokonaan uusiksi. Konehuoneessa on desibelejä yli 100, joten kuulosuojaimet olivatkin pakolliset varusteet tänne mentäessä eikä muiden kanssa sitten tuolla välin tarvinnutkaan paljon keskustella.
Alakuvassa myös ihanat blogikolleegat 40+ blogeista, Beachhousekitchen ja Tuula´s life, joiden kanssa tuli seikkailtua tämä risteily. Tässä kuvassa ollaan juuri konehuoneessa ihmettelemässä näitä valtavia koneita.
Laivan kapun Andre Brinkin hytti ja työhuone sijaitsee heti komentosillan vieressä, jossa käytiin myös pistäytymässä ja tervehtimässä kapteenia uudemman kerran. Laivan kapteeni vaihtuu parin viikon välein telakoinnin aikana ja parin viikon päästä tuleekin uusi tilalle.
Laivan saavuttua lähelle Gdanskia, jäimme odottelemaan luotsin saapumista laivalle. Alunperin oli suunniteltu, että luotsi olisi hypännyt kyytiin jo klo 6 aamulla, mutta tuloaika venähti sitten lähemmäksi klo 10, kun oli sen verran muita aluksia myös jonossa ennen meitä.
Yläkuvassa näkyykin luotsiveneen saapuminen, jota jännityksellä seurasimme komentosillalta käsin. Laivan kyljessä pelastuslauttojen alla on pieni luotsiluukku, josta hän hyppäsi sisään. Gdanskin telakka sijaitsee joen varrella ja loppumatka matkattiin luotsin johdolla ja neljän hinaajan saattelemana telakalle asti.
Luotsin saapumisesta telakka-alueelle meni parisen tuntia. Aika kapeista väleistä sitä puikkelehdittiin, mutta perille päästiin eikä törmätty matkalla edes yhteenkään jäävuoreen, hih.
Rantautumisen jälkeen, jouduttiin odottelemaan laivassa vielä muutamisen tunti ennen kuin päästiin kipuamaan laivasta ulos Gdanskin maaperälle. Viranomaisten tarkastukset kun ottavat oman aikansa ja tarkistettavana on kaikkien miehistön passit ja muita asiakirjoja, joten prosessissa menee oma aikansa. Tästä suunnattiinkin sitten vielä kiireen vilkkaan tutustumaan Gdanskin vanhaan kaupunkiin ja ehdittiin vielä käydä syömässäkin siellä, ennen kuin palattiin Suomeen to yöllä Finnairin sinivalkoisin siivin.
Tässä vielä pieni kuvakollaasi pimenevästä Gdanskin kaupungista. Siellä oli vielä ihanan jouluinen tunnelma joulukuusineen ja valoineen. Oli muuten erittäin tunnelmallinen kaupunki kauniine keskiaikaisine taloineen. Tuonne pitää kyllä vielä ehdottomasti mennä joku kerta paremmalla ajalla.
Kiitos Silja Line ja mukavat kanssamatkustajat unohtumattomasta elämysmatkasta!
Keräilen tähän vielä eri blogikolleegoiden postauksia reissusta sitä mukaa kun niitä tulee.
- https://valkeatlaivat.blogspot.fi/2018/01/ms-baltic-princess-uudistuu.html
- http://kships.blogspot.fi/2018/01/with-baltic-princess-from-turku-to.html
- http://ulkomatala.net/ajankohtaista/2018/baltic-princessin-kyydissa-telakalle/
*Postauksen kuvat on otettu kännykkäkameralla*
